Tuulivoimatuotannon enimmäismäärää pienennetään länsirannikolla ajoittain lähikuukausien siirtokeskeytysten aikana
Fingrid asettaa länsirannikon tuulivoimatuotannolle normaalia tasoa pienemmän enimmäismäärän kesän ja syksyn siirtokeskeytysten ajaksi. Enimmäismäärän pienentäminen vaikuttaa käytännössä ennen kaikkea huipputuotantotilanteissa. Toimenpiteillä varmistetaan verkon vakautta ja ne toteutetaan tiiviissä yhteistyössä tuulivoimatuottajien kanssa.
Fingridin ja Gasgridin skenaariotyö: Suomesta merkittävä puhtaan vetykaasun ja vedyn jatkojalosteiden tuottaja
Fingrid ja Gasgrid selvittävät yhteishankkeessaan vetytalouden mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään. Yhteishankkeen skenaarioiden mukaan vedyn tuotannosta tulee suurin sähkön käyttökohde ja tuulivoimasta suurin sähkön tuotantomuoto. Edullinen tuulisähkö luo hyvät edellytykset puhtaan vedyn tuotannolle. Kaikissa skenaarioissa Suomen markkinaosuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä yli 10 prosenttiin EU:ssa tuotetusta puhtaasta vedystä. Tavoitteen toteuttaminen vaatii mittavia investointeja sekä sähkö- että vetyverkkoihin, siirtoverkkojen tehostettua luvitusta sekä vahvaa poliittista ja yhteiskunnallista tukea hankkeille.
Fingrid jättää perimättä kantaverkkomaksuja myös loppuvuonna
Käytämme viime vuoden ennätyskorkeita pullonkaulatuottoja asiakkaiden hyväksi ja jätämme perimättä kantaverkkomaksuja kuudelta kuukaudelta kuluvana vuonna. Aiemmin ilmoitettujen tammi-, helmi- ja kesäkuun lisäksi jätämme perimättä myös kuluvan vuoden heinä-, marras- ja joulukuun kantaverkkomaksut. Myös vuoden 2022 joulukuun kantaverkkomaksut jätettiin perimättä. Tämä alentaa kantaverkkoasiakkaiden maksuja yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla.
Sähkömarkkinoilla siirryttiin Suomessa 15 minuutin taseselvitysjaksoon
Sähkömarkkinoilla saavutettiin 22.5. merkittävä virstanpylväs, kun Suomessa siirryttiin 15 minuutin taseselvitysjaksoon. Käyttöönotto onnistui suunnitellusti ja nyt sekä taseselvitysyhtiö eSettin laskenta että Datahubin järjestelmät toimivat 15 minuutin aikajaksoissa. Myös osa energiamittauksista on siirtynyt kevään aikana vartin mittausresoluutioon.
Varttitaseen käyttöönotto on ensimmäinen askel kohti 15 minuutin kaupankäyntiä.
Vaikka mennyt talvi oli monelle sähkönkäyttäjälle ja erityisesti omakotiasujalle vaikea, tunnelin päässä on valoa - ja paljon! - Suomi on pian sähköntuotannossa vuositasolla omavarainen ja jopa sähkön viejämaa. - Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt lähestyvät nollaa. - Sähkön keskihinta laskee kohti entistä hintatasoa. - Sähkön toimitusvarmuus on korkea. Tarjolla on siis luotettavaa, edullista ja puhdasta sähköä! Sähköjärjestelmän kehityksen myötä kuluttaja astuu toden teolla sähkömarkkinoiden keskiöön.
Energiajärjestelmän modernisointi etenee vauhdilla, ja nimenomaan yritysten ajamana. Yritykset investoivat tällä hetkellä Suomeen tuottaakseen uutta puhdasta sähköä: tuulivoimaa ja aurinkovoimaa on jo nyt tuotannossa tuhansia megawatteja – enemmän kuin kukaan osasi edes unelmoida vielä jokin aika sitten. Puhdas energia houkuttaa uusia investointeja ja työpaikkoja. Meneillään on kehitysloikka, jota meidän suomalaisten kannattaa edistää yhdessä. Päättäjien tehtävä on huolehtia siitä, että Suomen toimintaympäristö säilyy kilpailukykyisenä.
Yhä useampi kotitalous on kiinnostunut osallistumaan sähkönkulutuksen säätelyyn joustamalla kulutuksesta. Kasvava joustamattoman energiantuotannon määrä ja kulutuksen painottuminen huippukulutustunteihin vaativat joustoa sähkönkäyttäjiltä jatkossakin. Näin toimien kuluttaja madaltaa sähkölaskuaan, mutta samalla edesauttaa sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitoa ja sähkön riittävyyttä. Sähkön säästöllä huippukulutustunteina on myös positiivinen ympäristövaikutus.
Millaisia säästöjä kulutusjousto tarkoittaa kuluttajan näkökulmasta?
Sähköjärjestelmässä on tapahtumassa suuri muutos, joka vaikuttaa myönteisesti koko yhteiskuntaan. Sähköjärjestelmän modernisointi tarkoittaa teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistämistä sekä siihen liittyvää päästöttömän sähkön merkittävää lisäämistä. Yhteiskunnan sähköistäminen ja tuulivoiman tuotannon kasvu vaikuttavat voimakkaasti sähköjärjestelmäämme ja vetytalouden kehittyminen lisää päästöttömän sähkön tarvetta. Myös kulutuksen joustavuus, siirtoyhteyksien merkitys ja energian varastointi nousevat entistä vahvemmin agendalle.
Helsingin kaupungin, Helen Sähköverkon ja Fingridin yhteistyössä suunnittelema 400 kilovoltin maakaapeliyhteys on siirtynyt suunnittelusta toteutusvaiheeseen. Sähköä siirtyy Helsingissä tuplasti, kun uusi kaapeliyhteys valmistuu vuonna 2026.
Reitti valittu kantaverkon voimajohdolle Alajärveltä Hausjärven Hikiälle
Fingrid on valinnut reitin Alajärven ja Hausjärven Hikiän väliselle voimajohdolle. Johtoreittivalinta perustuu ympäristövaikutusten arviointiin ja sen yhteydessä vaikutusalueen asukkailta saatuun palautteeseen. Voimajohtohanke on osa energiajärjestelmän modernisointia, joka mahdollistaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla vetylaitos, jossa vihreästi tuotetusta sähköstä ja vedestä tehdään vetyä elektrolyysimenetelmän avulla. Lopputuotetta, synteettistä maakaasua käytetään nesteytettynä mm. raskaan liikenteen polttoaineena. Kantaverkon infra on valmis uuteen tuotannon liityntään.
Energia-ala yhdessä kohti modernia sähköjärjestelmää
Energia-alalla on useita toimijoita, joiden kanssa Fingrid tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti nyt, kun sähköjärjestelmä on siirtymässä puhtaan sähkön käyttöön. Kaikille energia-alan toimijoille yhteinen suuri kysymys on, miten päästöt saadaan tavoitteiden mukaisesti vähennettyä ja Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
